Pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan

Sisältö: Varusteet Minimivarustus Lisäksi Hygienia ja matka-apteekki Muuta Pyhiinvaeltajan passi Mistä matkaan? Roncesvalles St Jean Pied de Port Somport / Jaca Le Puy Yöpymispaikat Kuvakertomus Pyhiinvaellusmatkalta (tekstit englanniksi)

Palkittu vaelluspäiväkirja. Nyt uudistettuna, kokonaan nelivärisenä laitoksena! Lähde pyhiinvaellusmatkalle kanssani. Matka alkaa Roncesvallesista Ranskan ja Espanjan rajalta ja  päättyy 750 km myöhemmin Santiago de Compostelaan. Lisänä käytännön vinkkejä! Kirjakaupoista sen saa tilaamalla. Tiedustele myös lähimmästä kirjastostasi. Kirja palkittiin Päätalo-instituutin Möllärimestari-kilpailussa vuoden 2005 parhaana omakustanteena sarjassa dokumentit. Palkintoraati perusteli valintaansa seuraavasti: Kirjoittaja "on kirjoittanut helppolukuisen ja mielenkiintoisen kertomuksen pyhiinvaelluksesta Pohjois-Espanjassa. Teoksessa kuvataan...myös katolisen alueen historiaa. Kirja on kirjoitettu selkeällä kielellä...Erinomainen lukukokemus, herättää kyllä vähemmänkin kiinnostuneet." Uudistettuun laitokseen (2011) on lisätty vaelluskertomus Ranskassa, reilun 200 kilometrin matkalta Le Puyistä Conquesiin.

Ohjeet on laadittu jalkaisin vaeltaville. Pyhiinvaellusreitin voi taittaa joko jalkaisin, pyöräillen tai ratsastamalla. Suurin osa pyhiinvaeltajista on liikkeellä jalkaisin, pieni osa polkupyörällä ja vain murto-osa ratsain. Piispantoimisto rekisteröi tietoja pyhiinvaeltajista, joille Compostela eli todistus pyhiinvaellusmatkasta on myönnetty. Vuonna 2010 todistuksen saaneet suorittivat pyhiinvaelluksensa seuraavasti: jalkaisin 87,31%, polkupyörällä 12,22%, ratsain 0,45% ja pyörätuolilla 0,01%.  Suomenkielistä Santiago de Compostela sivua on päivitetty viimeksi: 7.1.2017. Sivuja ei enää päivitetä, ne on museoitu. Pahoitteluni katkenneista linkeistä!

Varusteet

Minimivarustus:

• Reppu tai pieni rinkka (40-45 litran repun pitäisi riittää)
• Tukevat ja jalassa mukavat vaelluskengät
• Sandaalit vaihtokengiksi ja iltakäyttöön
• Kahdet sukat (kunnon vaellussukat, jotka imevät hyvin kosteutta ja joiden saumat eivät hankaa)
• 2-4 alusvaatekertaa (esim. neljät alushousut ja kahdet rintaliivit)
• Makuupussi
• Housut (katkolahjehousut ovat kätevät) ja vaihtoshortsit
• Yksi pitkähihainen ja 2 lyhythihaista paitaa
• Ohut takki tai fleece-pusakka (aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä paksumpi, vedenpitävä takki ja housut; silloin sadeviitan voi jättää pois, mutta reppua varten pitää olla erillinen sadesuojus)
• Sadeviitta, joka peittää myös repun
• Pyyheliina
• Vesipullo
• Leveälierinen päähine suojaksi auringolta
• Pyhiinvaeltajan passi
• Passi / matkustusasiakirjaksi hyväksytty henkilökortti
• Luottokortti (käteisautomaatteja on kaikissa isoissa pysähdyspaikoissa)
• Matkavakuutus ja/tai Eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka saa Kelasta. (1.6.2004 voimaantulleella Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla on oikeutettu saamaan hoitoa toisessa EU- tai ETA-maassa. Se ei kuitenkaan korvaa matkoja tai matkalipun vaihtamisesta aiheutuneita kuluja, joita varten pitää olla perinteinen matkavakuutus.)
• Käteistä rahaa (rahaa kuluu majoituksiin ja ruokailuihin minimi 15 €, maksimi 25 € päivässä, jos yöpyy refugioissa) 

Lisäksi:

• Vaellussauva tai sauvat
• Tyynyliina (erittäin kätevä on ohut puuvillakangas, jota voi yöllä käyttää tyynyliinana ja osittain lakanana, ja muulloin kietaisuhameena tai toisena pyyhkeenä)
• Opaskirja (itselläni oli englantilaisen Confraternity of St Jamesin julkaisema ohut kirjanen "Pilgrim Guides to Spain. 1. The Camino Frances.", johon oli listattu kaikki yöpymispaikat ja lyhyt kuvaus tärkeimmistä kohteista. Opasta päivitetään joka vuosi ja uusi painos ilmestyy aina tammikuussa.  Tämän erinomaisen oppaan voi tilata CSJ:n kirjakaupasta. Suomeksi ei varsinaista vuosittain päivitettävää vaellusopasta ole. Sensijaan on julkaistu jo useita suomalaisten kirjoittamia vaelluskertomuksia (joista omani taisi olla ensimmäinen!). Ei pidä myöskään unohtaa C.J. Gardbergin kirjaa "Santiago de Compostela. Matka Apostoli Jaakobin haudalle, Schildts 2001". Se on edelleen erinomainen kulttuurihistoriallinen lähdekirja, johon ehdottomasti kannattaa tutustua ennen matkaa.)
• Muistiinpanovihko
• Kynä
• Pieni taskulamppu (on kätevä öisin, jos tarvitsee mennä ison makuusalin poikki vessaan tai kaivaa tavaraa repusta)
• Kännykkä
• Kännykän laturi
• Pokkarikamera (tai sitten vain kännykkä, jossa on kamera ja taskulamppu sekä lisäksi mukaan laturi)
• Sveitsin armeijan linkkuveitsi (on kätevä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta muista nykyiset lentoyhtiöiden säännöt, linkkuveistä ei voi ottaa mukaan koneeseen käsimatkatavaroiden mukana)
• Lusikka (jos ostaa kaupoista välipalaksi jugurttia tms.)
• Aurinkolasit
• Uimapuku (reitin varrella on noin 70 joenylitystä, muutamien siltojen kupeessa näkyi olevan kivoja uimapaikkoja) 
• Makuualusta (jos joutuu nukkumaan lattialla)
• Yöpaita (suosittelen ohutta silkkineuloskerrastoa, paitaa voi käyttää myös varapuserona) 
• Pari pyykkipoikaa
• Filmiä (tai digikameran akkulaturi, nykyään tietty kunnon kännykkäkamerakin riittää)

Hygienia ja matka-apteekki:

• Hammasharja
• Hammastahna
• Hiusharja tai kampa
• Shampoo
• Saippua (Marseillen saippualla voi pestä sekä kehon että vaatteet)
• Aurinkorasva
• Henkilökohtaiset lääkkeet
• Ideaalisiteitä tai valmiit tukisiteet polviin ja nilkkoihin
• Voide jalkojen turvotukseen ja niveltulehduksiin (esim. Voltaren)
• Särkylääke
• Antiseptinen voide tai pulveri haavoja ja puhjenneita rakkoja varten (Bacibact)
• Laastareita, sidetaitoksia, sideharsoa, pikaside
• Compeed-laastareita, erikokoisia (Compeedia myydään joka apteekissa pyhiinvaellusreitin varrella, miksiköhän...;)

Muuta:

• Hakaneula (rakkojen puhkaisemiseen)
• Korvatulpat (jokaisessa refugion makuusalissa on vähintään yksi kova kuorsaaja…)
• Bepanthen-voide (voi käyttää rakkojen ehkäisyyn ja hiertymien hoitoon, auringonpolttamaan ihoon ja lisäksi vielä rohtuneisiin huuliin)
• Magnesium-tabletit (lihaskouristusten ehkäisyyn)
• Maitohappobakteerikuuri (Itse söin yhden kuurin ennen lähtöä ja toisen matkan puolessavälissä, kun osa vaeltajista sairastui vatsatautiin, eikä ongelmia tullut. Espanjalaisissa kylissä ja kaupungeissa olevat julkiset juomavesilähteet ovat turvallisia, niistä tulee puhdistettua kraanavettä, jota voi juoda huoletta. Joissain voi lukea "non potable (ei juotavaksi)", mikä ei välttämättä tarkoita juomakelvotonta, vaan sitä, että vesi tulee suoraan jostain lähteestä, eikä sitä ole kemiallisesti puhdistettu)

Nyrkkisääntö on, että repun paino saa olla korkeintaan 10% henkilön koko painosta, mutta ei silti enempää kuin 9 kg. Yllä olevasta listan pituudesta voi jo päätellä, että tavoitetta on hyvin vaikea saavuttaa. Oma reppuni sisältöineen painoi lähtiessä noin kahdeksan kiloa, tosin mukanani ei ollut makuualustaa. Olin ottanut kaikki mahdolliset lääkkeet ja hygieniavälineet pois pakkauksista, ja hankkinut pitkällä tähtäimellä mahdollisimman keveitä, vaellukseen sopivia vaatteita, makuupussin ja sadeviitan. Lukuun ottamatta aivan muutamaa refugiota, joissa on pesukone- ja kuivausrumpu (nekin yleensä varattuja juuri silloin, kun itse haluaisit pyykätä!) vaatteet pitää pestä käsin joko pesuhuoneen lavuaarissa tai pihalla, ja kuivattaa narulla ulkona. Paksut farkut ja puuvillaneuleet kannattaa siis jättää suosiolla kotiin, ne ovat märkänä raskaita eivätkä millään ehdi kuivua yhdessä illassa. Matka-apteekkiin kannattaa varata tarvikkeita mahdollisten jalkojen turvotuksen, venähdysten ja rakkojen varalta. Pääasia on, että repusta löytyy ensiapuun tarvittavat välineet, reitti kulkee läpi kylien ja kaupunkien, joiden apteekeista kyllä voi ostaa täydennystä tarvittaessa.

Pyhiinvaeltajan passi

Päästäkseen yöpymään pyhiinvaeltajille tarkoitettuihin refugioihin on mukana oltava ns. pyhiinvaeltajan passi eli credential. Passiin kerätään leimoja jokaisesta yöpymispaikasta. Leimat todistavat pyhiinvaellusmatkan etenemisestä ja sitä vastaan saa matkan päätyttyä Santiago de Compostelan piispantoimiston myöntämän virallisen todistuksen, (Compostela) pyhiinvaellusmatkasta.

Passin saa suosituimmista lähtöpaikoista St Jean Pied de Portista ja Roncesvallesista samalla kun ilmoittautuu sisään refugioon. Lukijan kommenttina olen saanut neuvon, että mikäli haluaa kulkea alkumatkasta Arlesin reitin Espanjan puoleisella tiellä (Camino aragonés), Jacan refugiosta passeja ei saa: "Jacan albergue ole ainakaan meille myöntänyt pyhiinvaeltajan passia. Olen kolmesti lähtenyt sieltä. Passin olen aina joutunut hakemaan läheisen kirkon "eteiskonttorista", joka ei ole aivan keskipäivällä auki. Albergue ei ole ottanut edes varusteita sisään ennenkuin passi on saatu", kertoo eräs suomalainen pyhiinvaeltajakonkari lähettämässään viestissä. Joistain isoimmista kaupungeista (Pamplona, Burgos, Leon) passin saa paikallisesta piispantoimistosta. Piispantoimistot toivovat käsittääkseni suosituskirjettä oman paikallisen seurakunnan papilta ennen kuin myöntävät passin. Suosituskirjeessä pitäisi mainita henkilön nimi, matkan tarkoitus ja aiottu lähtöpaikka.

Eri puolilla maailmaa toimii Jaakontien ystävien yhdistyksiä, joista saa tilattua passeja kätevästi jo ennen matkaa. Esim. kaikki  tapaamani saksalaiset, ranskalaiset ja englantilaiset olivat hankkineet passinsa etukäteen oman maansa yhdistyksistä. Suomessakin toimii Jaakontien ystävien yhdistys, joka on myöntänyt passeja vuodesta 2004, mutta sen toiminnasta minulla ei ole sen tarkempaa tietoa. Passi kannattaa tilata jo hyvissä ajoin ennen lähtöä. Passiin tulee merkintä lähtöpaikasta ja kuinka kauan se on voimassa.

Virallinen refugioista tai yhdistyksiltä tilattu passi ei kuitenkaan estä matkantekoa. Todistukseksi kelpaa myös tavallinen kaupasta ostettu vihko, johon kerätään leimoja matkan varrelta. Nimenomaan leimat todistavat, että pyhiinvaellus on suoritettu. 

Mistä matkaan?

Keskiajalla, pyhiinvaellusreitin kultakaudella, pyhiinvaeltaja yksinkertaisesti lähti vaeltamaan kotioveltaan kohti Santiago de Compostelaa. Tiettyihin solmukohtiin matkan varrella, lähinnä kirkkojen ja luostareiden yhteyteen muotoutui kokoontumispaikkoja, joista pyhiinvaeltajat jatkoivat yhdessä matkaa eteenpäin. Suomesta lähdettäessä vaeltaja saapui todennäköisesti ensin Tukholmaan, ja siellä Norrmalmin Pyhän Jaakobin kirkkoon, mistä matka jatkui nykyisen Ruotsin ja Saksan läpi.

Pohjois-Euroopasta tulleet pyhiinvaeltajat päätyivät ennen pitkää Ranskaan, jonne syntyi neljä tärkeää pyhiinvaeltajien keskusta: Pariisi, Vezelay, Le Puy ja Arles. Näistä kaupungeista alkoi neljä pyhiinvaeltajien valtareittiä, joiden varrelle pyhiinvaeltajille tarkoitetut palvelut keskittyivät. Pariisista alkanut reitti oli nimeltään Via Turonensis, Vezelayn reitti Via Limosina ja Le Puyn Via Podiensis. Nämä kolme reittiä kohtasivat jo Pyrenneiden pohjoispuolella, pienessä Ostabatin kylässä, St Jean Pied de Portin pohjoispuolella. Siitä alkoi Camino francés, eli Ranskalainen tie. Tien nimi juontaa juurensa keskiajalle, jolloin useita tämän reitin varren majataloja piti yllä ranskalainen Clunyn veljeskunta.

Neljäs, Arlesin kautta kulkenut reitti, Via Arletensis, liittyy Ranskalaiseen tiehen Puenta la Reinan kaupungin ulkopuolella Navarran maakunnassa. Siitä eteenpäin ”on vain yksi tie Santiagoon”.

Muitakin vakiintuneita reittejä kohti Santiago de Compostelaa toki oli. Esimerkiksi Etelä-Espanjan Sevillasta alkoi etelä-pohjoissuunnassa kulkeva Vía de la Plata. Camino del Norte puolestaan mutkitteli niiden Pohjois-Espanjan rannikon satamakaupunkien kautta, missä pyhiinvaeltajat nousivat pois laivoista. Ranskalainen tie, Camino francés oli kuitenkin jo keskiajalla ylivoimaisesti suosituin ja sen varrella oli myös tiheimmin majataloja, yöpymispaikkoja, sairaaloita ja muita pitkänmatkalaisten kaipaamia palveluita.

Nykyisin lähes kaikki kulkevat Santiago de Compostelaan pitkin Ranskalaista tietä. Reitti on erittäin hyvin merkitty ja sen varrelle on syntynyt tiheä verkosto pyhiinvaeltajille edullisia yöpymispaikkoja tarjoavia majataloja eli refugioita. Camino francés on entisöity kulkemaan niin pitkälle kuin mahdollista alkuperäistä reittiä myöten, mistä syystä se julistettiin vuonna 1993 UNESCOn maailmanperintökohteeksi.

Suosituimmat aloituspaikat ovat St Jean Pied de Port Ranskassa (778 km), sekä siitä päivämatkan päässä sijaitseva Roncesvalles Espanjan puolella Pyrenneitä (750 km). Suosiotaan on lisännyt myös Le Puy-en-Velay Ranskassa (1600 km), joka oli keskiajalla Ranskalaista tietä vaeltaneiden pyhiinvaeltajien aloituspaikka. Le Puystä alkava tie on suosittu vaellusreitti ranskalaisten keskuudessa. Tie on hyvin  viitoitettu (kävelin itse kesä-heinäkuussa 2005 noin 200 km Le Puyistä Conques-nimiseen paikkaan), mutta käsitykseni mukaan se ei välttämättä seuraa kovin tarkasti vanhaa keskiaikaista reittiä, toisin kuin Espanjan puoleinen osuus. Reitin varrella ei myöskään ole varsinaisia pyhiinvaeltajien refugioita, mutta lähes yhtä edullisesti voi kyllä yöpyä retkeilymajoissa, joita Ranskassa kutsutaan nimellä gites. Matka Le Puyistä on tuplaten niin pitkä kuin St Jeanista tai Roncesvallesista, ja se tarkoittaa runsaan kahden kuukauden matkaa kävellen. Reitti myös välttelee isompia kaupunkeja ja julkista liikennettä, joten jos matkan haluaa jakaa osiin, kannattaa matka suunnitella huolella etukäteen. 

Ranskalaiselle tielle vaihtoehtoinen reitti alkaa Somportista (829 km) tai Jacasta (800 km). Tien aloituspaikat sijaitsevat Aragonian maakunnassa Espanjassa, mistä syystä tietä kutsutaan nimellä Camino aragonés. Camino aragonés on Arlesista alkaneen reitin viimeinen osuus, ennen sen yhtymistä Ranskalaiseen tiehen Puenta la Reinan ulkopuolella.

Periaatteessa aloituspaikan voi reitin varrelta valita mielensä mukaan. Myös suurimmista matkan varren kaupungeista, kuten Pamplonasta (707 km), Logroñosta (612 km), Burgosista (488 km) ja Leonista (311 km) lähtee liikkeelle paljon pyhiinvaeltajia. 

Lähtöpaikka riippuu tietenkin siitä, kuinka paljon aikaa on mahdollista varata pyhiinvaellukselle. Keskinkertaisella kunnolla päivässä jaksaa kävellä keskimäärin n. 25 km, eli St Jeanista tai Roncesvallesista lähdettäessä matkaan kannattaa varata n. 30 päivää. Nykyään on myös yleistynyt tapa, että vaellus suoritetaan kahdessa tai kolmessa osassa. Yhtenä vuonna kävellään esim. väli St Jean Pied de Port - Burgos, seuraavana vuonna jatketaan Burgosista Leoniin ja kolmantena vuonna kävellään loppumatka Leonista Santiago de Compostelaan. Keskiajan pyhiinvaeltajasta nykyihminen eroaa ennen kaikkea siinä, että hän valitsee aloituspaikan parhaimman lento- bussi- tai junareitin varrelta.

Roncesvalles

Suomesta pääsee suoralla lennolla ainakin Barcelonaan ja Madridiin. Molemmista kaupungeista pääsee joko bussilla, junalla tai sisäisellä lennolla niin Pamplonaan kuin muihinkin isoihin kaupunkeihin matkan varrella. Pamplonan linja-autoasemalta lähtee bussi Roncesvallesiin arkisin klo 10.00 ja klo 18.00, lauantaisin klo 9.30. Espanjalaisessa Consumer.es-sivustossa on listattu bussien lähtöajat Madridista, Barcelonasta, Bilbaosta ja San Sebastianista kohti Pamplonaa. Samalta sivulta löytyvät myös sekä lentojen että junien aikataulut Madridista ja Barcelonasta Pamplonaan. Pamplonasta siis pääsee bussilla (tai taksilla) Roncesvallesiin. Aikataulut ovat espanjaksi, mutta hieman sanakirjaa selaamalla aikatauluja on helppo ymmärtää. (vinkiksi: desde=jostakin, de lunes a viernes=maanantaista perjantaihin, sabados=lauantaisin, domingos=sunnuntaisin, salida=lähtö, llegada=tulo, precio=hinta, En autobus=bussilla, En En avion=lentokoneella, En tren=junalla)

Mikäli haluaa vaihtaa lentokonetta jossain eurooppalaisessa kaupungissa, kohteita Espanjassa (ja Ranskassa) on huomattavasti enemmän. Kannattaa harkita esim. edestakaista lentoa Bilbaon kaupunkiin Baskimaassa. Bilbaosta lähtee busseja niin Pamplonaan kuin  Ranskan puolelle Bayonneen (esp. Baiona), mistä puolestaan pääsee paikallisjunalla St Jean Pied de Portiin.

Santiago de Compostelasta pääsee takaisin esim. Barcelonaan tai Madridiin sisäisellä lennolla, Barcelonaan myös linja-autolla ja Madridiin linja-autolla tai junalla. Aikataulut Santiago de Compostelasta lähtevistä linja-autoista, junista ja lennoista eri kohteisiin Espanjassa ja muualla Euroopassa löytyvät aina niin hyödyllisestä Consumer.es-sivustosta. Espanjalainen lentoyhtiö Iberia myöntää pyhiinvaeltajille jopa 60 % alennuksen Espanjan sisäisillä lennoilla Santiago de Compostelasta. Iberialla on myyntipiste Santiagon piispantoimiston alakerrassa. Alennuksen saa esittämällä piispantoimiston myöntämän virallisen todistuksen  (Compostela) pyhiinvaellusmatkasta.

St. Jean Pied de Port

Ranskan puolella St Jean Pied de Portiin liikennöi paikallisjuna rannikolta Bayonnesta (lähellä Biarrizia).

Yksi vaihtoehto on lentää Espanjaan, suoriutua bussilla tai junalla Pamplonaan ja ottaa taksi joko Pamplonasta tai Roncesvallesista St Jean Pied de Portiin. Taksimatka Pamplonasta St Jean Pied de Portiin maksaa arkisin noin 68 €. Ehkä kätevintä on kuitenkin lentää Bilbaoon, josta pääsee alle kolmessa tunnissa bussilla Bayonneen (Baiona), ja siitä paikallisjunalla eteenpäin St. Jean Pied de Portiin. Ainakin espanjalainen linja-autoyhtiö PESA liikennöi Bilbaosta Bayonneen kaksi kertaa päivässä (aamulla ja iltapäivällä).

Santiago de Compostelasta lähdettäessä täytyy joko ostaa yhdensuuntainen lentolippu Ranskaan tai matkustaa junalla tai bussilla. (Aikataulut espanjaksi täältä). 

Somport / Jaca

Somportista tai Jacasta aloittavan kannattaa tilata Conraternity of St. Jamesin kirjakaupasta opas nimeltä Arles to Puenta la Reina. Kirjasesta löytyy tietoa myös siitä, miten Somportiin tai Jacaan parhaiten pääsee. Camino Aragonésin refugiot on lueteltu mm. Consumer.es sivustolla, espanjaksi.

Le Puy-en-Velay

Kävelin kesä-heinäkuun vaihteessa 2005 reilun 200 km matkan Le Puyistä Conquesiin. Tarkoitukseni oli päästä Figeac-nimiseen kaupunkiin noin 40 km edempänä, mutta olin arvioinut ajan ja kuntoni väärin. Olin varannut edestakaisen lennon Helsingistä Lyoniin. Lyonista kyllä pääsi hyvin junalla Le Puyihin, mutta Conquesista takaisin Lyoniin tuotti jo vaikeuksia. Lento Helsinki-Toulouse-Helsinki olisi ollut huomattavasti järkevämpi valinta. Tietenkin myös Pariista ja Pariisin pääsee kätevästi melkein paikasta kuin paikasta. 

Le Puyin reitti kulkee lähes koko matkan tosi kaukana valtateistä ja matkan varren pikkukaupungeista ei pääse julkisilla liikennevälineillä eteenpäin, jos matkan haluaa keskeyttää aikaisemmin. Conques oli ensimmäinen paikka, josta pääsi kimppataksilla lähimmälle paikallisliikenteen rautatieasemalle (ja sieltä sitten kolmella junanvaihdolla Lyoniin; Toulouseen olisi päässyt yhdellä vaihdolla). Jos matkan haluaa jakaa kolmeen osaan, kannattaa ensimmäiseksi etapiksi valita Le Puy-Figeac, toiseksi Figeac-Moissac ja kolmanneksi sitten Moissac-Roncesvalles. Etapit ovat kukin välimatkaltaan noin 250 km. Figeac ja Moissac taitavat olla ainoita paikkoja reitin varrella, joissa on rautatieasema.

Yöpymispaikat

Ranskalaisen tien varrelle on perustettu 5-15 kilometrin välimatkoin pyhiinvaeltajille tarkoitettuja majataloja, refugioita, tai espanjalaisittain "alberque". Pyhiinvaeltajat voivat yöpyä niissä yhden yön kussakin esittämällä pyhiinvaeltajan passinsa. Refugiot ovat pääsääntöisesti vaatimattomia joukkomajoituksia, niissä on yksi tai useampi iso makuusali, kerrossängyt ja patjat, joskus tyynyt. Lähes kaikissa on vessat ja pesumahdollisuus, joko kylmä tai kuuma suihku. Joissain on myös keittiö, jossa on mahdollista laittaa ruokaa. Refugiot aukeavat eli alkavat ottaa vastaan pyhiinvaeltajia yleensä vasta puolenpäivän jälkeen, ne sulkevat ovensa yötä vasten klo kymmenen maissa ja kaikkien on oltava ulkona viimeistään kahdeksalta aamulla. 

Refugioita ylläpitävät monet eri tahot: paikallinen tai ulkomaalainen Jaakontien ystävien yhdistys, hyväntekeväisyysjärjestö, luostari tai seurakunta. Kaikki nämä toimivat yleensä vapaaehtoisuuspohjalta ja niiden työntekijät työskentelevät ilmaiseksi. Maksu on usein vapaaehtoinen. Kannattaa muistaa, että majatalon toiminta riippuu pyhiinvaeltajien antamista maksuista. Sopiva lahjoitussumma on 3-5 euroa (2003). Samalla periaatteella kuin edelliset toimii myös espanjalaisen maakunnan tai kunnan perustamat refugiot. Ne sijaitsevat usein vanhoissa kouluissa tai muissa kunnallisissa rakennuksissa. 

Pyhiinvaellusreitin suosion myötä reitin varrelle on perustettu myös yhä useampia yksityisiä refugioita, jotka toimivat liikeyrityksen tavoin. Ne ovat yleensä uudempia ja hieman paremmin varustettuja kuin vapaaehtoisvoimin toimivat refugiot. Joissakin saatetaan tarjota esim. maksullista aamiaista tai illallista. Yksityiset refugiot perivät aina tietyn maksun, joka kesällä 2003 oli 5-7 euron paikkeilla. 

Kattava ja päivyttyvä lista Ranskalaisen tien refugioista välillä Roncesvalles-Santiago de Compostela löytyy espanjalaisen Consumer.es-sivuston pyhiinvaellusosiosta. 

Sesonkiaikaan, erityisesti heinä- ja elokuussa refugiot täyttyvät nopeasti ja mattimyöhänen saa tyytyä nukkumaan lattialla tai etsimään majoitusta muualta. Onneksi useimmissa kylissä ja kaupungeissa, missä on refugio, on myös erilaisia muita majoituspalveluita, alkaen vaatimattomista hostaleista ja päätyen loistohotelleihin, jotka Espanjassa kulkevat nimellä "parador". Itse jouduin loppumatkasta kolmesti (Mansilla de las Mulas, Palas de Rei ja Arzua) majoittautumaan hostaliin, joiden huoneen hinta vaihteli 21 ja 25 euron välillä. 

Perillä Santiagossa majapaikan löytyminen ei ole ongelma. Pyhiinvaeltaja on oikeutettu yhteen ilmaiseen yöpymiseen Monte do Gozon refugiossa, joka on osa jonkinlaista valtavaa betonisista bungaloweista koostuvaa hotellialuetta viiden kilometrin päässä keskustasta lentokentän suuntaan. Omasta mielestäni koko paikka näytti neuvostoarkkitehtuurin jäännökseltä, ja kaduin sinne jäämistä heti seuraavana päivänä kun kuljin loppumatkan katedraalille ja huomasin, kuinka helppoa edullisen yöpymispaikan saaminen keskustasta on. Sadan metrin säteellä katedraalista on sadoittain edullisia huoneita 15-25 euron hintaan, eikä niitä tarvitse edes aktiivisesti itse etsiä, sillä usein hotellin tai yksityismajoituksen pitäjät lähettävät "houkutuslintuja" katedraalin lähettyville tarjoamaan majoitusta pyhiinvaeltajille. Sillä pyhiinvaeltajanhan tunnistaa  - ja haistaa ;) - matkojen päähän....

Kuvakertomus pyhiinvaellusmatkalta

Olen koonnut pyhiinvaellusmatkaltani viisi erilaista kuvakertomusta, joista voi seurata matkan etenemistä ja tunnelmia matkan varrelta. Kuvakertomuksen aloitussivut löytyvät osoitteesta  http://www.wetterstrand.fi/santiago/camino.html. Tekstit ovat englanniksi.

Huom! Sivuja ei enää päivitetä 7.1.2017 jälkeen!