Silvan joulusatu
Köyhä tyttö ja paha kuningatar
Olipa kerran köyhä ihminen jonka nimi oli Helmiina. Hänellä oli maatila jossa oli neljä sikaa, kuusi lammasta, yksi hevonen, kaksi koiraa, kolme kanaa ja yksi kukko ja kissa.
Eräänä aamuna Helmiina heräsi linnun lauluun. Helmiina ihmetteli miksi kukko ei laulanut. Helmiina meni katsomaan kukkoa. Kukolla oli nokassa naru ja kukon vieressä oli naapurin lapsi. Helmiina sanoi lapselle: "ei saa leikkiä eläimillä". "Minä tein sen siksi, että et heräisi". Sitten lapsi meni kotiinsa ja Helmiina otti nauhan pois kukolta ja sitten hän syötti kukon ja kanat ja meni hevosen kanssa kävelylle.
Yhtäkkiä Helmiina pysähtyi ja näki lapun jossa luki: voisitko tulla palveliakseni, olen rikas ja tarvitsen palvelijaa. Helmiina ajatteli että hän saisi rahaa. Helmiina ilmoitti palveliaksi. Yhtäkkkiä Helmiina huomasi olevansa linnassa. Sitten Helmiina kuuli "hei". Sitten Helmiina kääntyi ja huomasi Kuningattaren. Helmiina kysyi "oletko se, joka tarvitsee palvelijaa". "Olen", vastasi Kuningatar. Sitten hän pyysi Helmiinaa panee kahvia ja Helmiina alkoi tekemään. Sitten kahvi oli valmista. Helmiina pyysi Kuningattaren kahville.
Sitten tuli ilta ja Helmiina meni kotiin nukkumaan. Ja Helmiina tiesi, että Kuningatar on paha ja nukahti sitten.
Helmiina heräsi keskellä yötä ja katsoi kelloa ja Helmiina huomasi että kello oli kaksitoista ja silloin tuli aina kummituksia. Helmiina näki valkoisia hahmoja ja pelästyi kauheasti ja meni nukkumaan. Valkoiset hahmot tuli lähemmäs ja lähemmäs ja lopulta ne olivat ihan lähellä ja ne olivat kummituksia. Ne tutkivat Helmiinaa ja huomasi, että Helmiina nukkui ja menivät pois.
Ja sitten tuli aamu ja kukko kiekui ja Helmiina heräsi ja pakkasi tavarat ja meni linnaan. Helmiina siivoi ja teki ruokaa. Sitten Helmiina näki pahan Kuningattaren taikovan. Helmiina kysyi, "osaatko taikoa". Kuningatar vastasi: "kyllä". Helmiina hämmästyi ja meni kotiin ja nukahti ja taas heräsi yöllä, mutta tällä kertaa Helmiina unohti kummitukset. Samalla kun Helmiina heräsi, niin kello löi kaksitoista ja kummitukset tulivat ja nappasivat Helmiinan ja veivät sen kummituslinnaan.
Ohi menevä kyyhkynen huomasi Helmiinan ja meni Helmiinan kylän linnaan ja meni prinssin luo. Kyyhkynen kertoi mitä oli tapahtunut ja prinssi meni matkaan. Sitten prinssi oli perillä ja huomasi Helmiinan. Prinssi rakastui Helmiinaan ja pelasti hänet ja meni Helmiinan kanssa naimisiin.
Loppu.
Silvalta meni sadun kirjoittamiseen aikaa kaksi iltapäivää elokuun lopussa 2003. Teksti on kirjoitettu suoraan tietokoneen word-tekstinkäsittelyohjelmalle. Äiti on lisäillyt joitain puuttuvia pisteitä ja pilkkuja sekä tehnyt kappalejaon.